No niinhän ne alkoivat. Ensiksi alkoi armoton tavaroiden lajittelu. Mökin lisäksi saimme kuormakaupalla kaikenmaailman romuja kattiloista vanhoihin kuivuneisiin maaleihin. Lajittelupisteitä syntyi ympäri pihaa kilpaa sienien kanssa. 70-luvun muoviset, naarmuuntuneet lautaset muovikierrätykseen, tummuneet, kolhiintuneet aterimet yhteen laatikkoon, särkyvät kolmanteen ja ongelmajätettä tuli melkein Talvivaaran verran. Ja jostain kumman syystä HYTTYSMYRKKYJÄ ja ansoja oli aivan tautisesti! Tuli vain epäilys, että saattaa niille olla tarvetta seuraavana kesänä.....
Kun tavarat oli saatu pois jaloista. Pääsin siivoamaan. Keittiö ensimmäiseksi. Ja kaapit saivat uutta pintaa:
Vetimet olin jo syyskuussa löytänyt Huuto.net:stä, olivat sellaiset puunväriset alunpitäin. Vähän duunailin niitä, tein maalaustelineen ja spaymaalia päälle. Ai että tuli hyvän näköiset. Laitoin ne sitten kuivumaan ulos ja jotenkin vähän käsilipsahti ja kaikki 20 vedintä tippui mustikkavarpujen sekaan. Siinä minulla oli sitten 20 kappaletta vetimiä täynnä havunneulasia ja sammalta. Eipä naurattanut.
Eli kannattaa tehdä tukevammat systeemit!
Siitä kun tokenin parin kahvipannullisen jälkeen, otin esiin hiomapaperia ja rapsuttelin ylimääräiset roskat pois ja kuinkas ollakkaan, niistähän tuli sopivast kuluneen näköiset eli päätin olla tekemättä vetimille enää mitään. Näinhän se on, että vahingossa syntyy nerokkaita asioita! Jos nyt vetimen maalaamista voi mitenkään nerokkaaksi kutsua... No se niistä vetimistä.
Taustalevyn päälle lätkin lattiaan tarkoitettuja muovilaattoja. Eihän ne tietenkään meinanneet pysyä siinä kiinni vaan poksahtelivat alas sitä mukaa kun minä uusia kiinnittelin kiinni. Kilpajuoksussa laattojen kanssa hävisin. Mietin, laitanko pikaliimalla kiinni vai miten päihitän itsepäiset muoviläpyskät. Viimeksi tartoin silikonituubiin ja pränttäsin sitä laattojen saumoihin. Sillä ne pysyivät seinässä ja toisissansa. Ukko kyllä epäili, että keväällä saan korjata niin seinälaatat kuin kaappien pinnatkin lattialta kun pakkaset kuorivat ne pois. Saas nähdä miten käy..... Mutta valmista tuli. Eli tuossa on antiikkipuujäljitelmaa tasoissa ja valkopuuta kaappien ovissa.
Sitten laitoin seinällä olevaan avohyllyyn taustalle pikkukukkaista kontaktimuovia. Pitsireunat sentään jätin laittamatta, tosin ei niitä pitsejä olisi minulla ollutkaan...
Se siitä keittiöstä. Ulkonakin saimme jotain aikaiseksi.......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti