Huhtikuu 2014 - Kevättä!

Olipas iso yllätys kun mökki pihaan autolla kaarrettiin; järvessä ei ollut jäähileitäkään! Olivat naapurin mukaan lähteneet viime viikon tiistaina kovan tuulen mukaan. Olihan se talven jälkeen vähän toisen näköinen maisema. Laituri piti laittaa ensimmäisena paikoilleen. Siinä se nyt odottaa vähän käsittelyä. Ensiks tehopesu pinnalle ja sitten vähän väriä pintaan, niin kaikkihan sitä nuortuu.

Vesi on ennätyksellisen alhaalla. Saas nähdä miten kesän mittaan vesitilanne tasautuu. Juoksutuksista en ole ajantasalla muuta kuin, että sitä pyritään tasoittamaan.. tiiä häntä johtuuko vesitilanne sitten juoksutuksista vai siitä, että takana on vähäluminen talvi ja vähäsateinen kesä ja syksy. Meille kyllä sopii näinkin. Laiturin päässä kun vettä on ihan riittävästi!

Viime viikolla kävin vähän shoppailemassa. Hypistelin puutarhaosastolla vähän sitä sun tätä. Ostoskoriin tarttui räikeän pinkkejä puutarhahanskoja viisi paria (kun olivat 1 € kipale!) ja sitten vähän pihan piristykseen ruosteiset linnut. Mitä ankka hanhia lienevätkään....

Siihenhän nuo jäivät nököttämään. Ja olivat paljon luonnon lajitovereitaan hiljaisempia. Kyllä taas kävi sellainen säklätys järveltä, että saattaa tietää runsasta poikaskesää.

Nurmikkoa  pitäisi saada aikaseksi. Senkin päätin aloittaa työstämään sieltä helpoimmasta päästä, eli kaivoin kuopat pensaille. Tarkoitus olisi istuttaa nurmialueen reunaan kahdeksan pensasta, sellaisia 1 - 1.5 metrin korkuisia. Varmaankin jotain angervoja niiden hyvän kestävyyden takia. Vielä en ole perehtynyt tarkemmin mikä niistä olisi hyvä ja nätti ja kaunis ja kaikin puolin sopiva. Ehottaa saa... Multaa pitäisi vapun jälkeen roudata isompi kasa ja saman tien voisi taimetkin tyrkätä paikoilleen.

Nyt taisi ehkä olla tämän kerran viimeinen roskakuorma joka lähti pois.. Onhan noita riittänytkin. Varaston pohjukoilta löytyi vielä vanhoja grillejä, johtonippuja, muovitörkyä ym. Osa oli niin ruostunutta ja rikkinäistä, ettei niistä hyvällä mielikuvituksellakaan saanut käyttökelpoista tavaraa. Eli lajitteluun lähti.... Mutta löytyi sieltä sellainen retropaketissa oleva webarin taka-away-hiiligrilli. Ihan käyttämätön ja kasaamaton. Ilo se on pienikin ilo! Eipäs ole grillihiilillä tullut kährättyä pitkään aikaan, mutta kai sitä voisi kun noin näppärä grillikin on. Tänä viikonloppuna kyllä tyydyimme vanhaan kaasugrilliin ja kevään ensimmäiset makkarat maistuivat aivan yhtä hyville kuin olin muistellutkin!

Niitä makkaroita voi kevään mittaan kuluakin enemmän. Terassilaudat odottavat tekijäänsä.....

Muuten viikonloppu menikin migreeniä potiessa. Aurinkolasit vähän helpottivat oloa, mutta ei kovin fyysistä voinut tehdä. Jospa se ensi viikonloppu olisi parempi !

2014 - Pääsiäinen

Kelien puolesta ei voinut parempaa toivoa. Mittari nousi päivällä +15 asteeseen, tosin tuuli viilensi ilmaa huomattavasti, samoin jäältä huokuva kylmyys. Mutta jäät saivat kyytiä! Pyhien aikana rantakivet paljastuivat esiin ja ei ollut enää avannolle menemistä 2. pääsiäispyhänä. Kyllä kelpas nauttia keväästä. 

Vastaranta oli jo paljaana ja joutsenien hallussa. Kyllä huomasi, että kevättä oli ilmassa: västäräkki bongattu ja teeret kukertelivat niin, ettei yöllä saanut nukuttua!

Nurmikon teko on vielä aika vaiheessa. Yhden lämpäreen saimme tasattua, tosin sitä mukaa kun tasasimme, mönkijätermiitit kävivät harjoittelemassa siinä. Taittaa tulla ajokielto vähäksi aikaa, jotta jotakin saa tuohon kasvamaan... sitä odotellessa...

Tosin ei se nurmi viherrä jos ei sitä ensin kylvä. Seuraavalla kerralla on otettava jo kalkkisäkki ja siemenpussit mukaan. Eiköhän siinä rikkaruohot ainakin viherrä ennen juhannusta. Sisäinen viherpeukalokin heräsi talviunilta ja mietin mitä istuttaisi minnekin...

Tähän olisi tarkoitus siirtää kotoa jotakin kukkivaa. Rapsuttelin kiven esiin liejusta ja harjasin puhtaaksi. Loput huuhteli luonnon vesi pois. Siis ostoslistaan lisättävä myös multaa.... 

Keskellä pihaa seisovaa hiekkakasaa ei keretty lapioida pois. Ei vaikka juniori oli työkaluineen apuna :) Rannalle siirrettiin muutama kymmenen kuormaa (se alkaakin  näyttää pikku rivieralle!) , lopulle varmasti löytyy käyttöä mutta pitäisi saada pois tämä kasa hyvin äkkiä jotta apila pääsee valloittamaan tilan.Hiekan paikka on rannalla, ei nurmikolla. Eli homma jatkuu viikon päästä.. Tervetuloa vain ilmaiseksi kuntosalille! 

Vaikka olin viime kesänä vannonut, etten koske laattoihin vähään aikaan, löysin itseni pyllimässä hietikossa laattojen kera. Tutulta saamamme jäännöslaatatkin löysivät lopulta paikan kylpypaljun ympäriltä ja nyt se kohta alkaakin olla valmis. Vielä vähän sepeliä reunoille sitomaan hiekkaa niin se on sitten siinä! Kiva saada edes joku paikka valmiiksi asti. 

Tynnyriä tulikin lämmitettyä ja testattua kuinka hyvin se vesi pysyy lämpimänä yön yli. Aamulla oli vielä veden lämpötila +25 astetta, eli olisi voinut vaikka virkistävän kylvyn ottaa. Eipä tarvinnut toisena iltana sitten paljoa puita laittaa, niin lämpötila oli kohillaan.

Kyllä taas kerran kiitin, kun tuli valittua tehokkaampi kamina. Puutakin säästyy, ajasta nyt puhumattakaan. 

Isännän syntymäpäivälahjat löysivät paikan paljun vierestä. Vielä on sen verran hämärää iltayöstä, että tuikut loistavat todella kauniisti. Näitä löytyy Wihosen kaupasta,  taitaa olla myös nettikaupastakin saatavilla. Ja sieltä muuten löytää paljon muutakin kivaa...

Kun kerran pääsin laatoituksen makuun, niin nostin ylös saunan edessä olevat laatat. Ne olimme jo viime syksynä puhdistaneet sammalista. Jostain syystä alkuperäisessä asennusvaiheessa oli laattojen väliin jätetty noin kolmen sentin raot (jotka luonnollisesti olivat sammalta täynnä) ja tämä näytti silmissäni vähän hassulta. Eikun laatat ylös maasta ja vähän lähemmäksi toisiaan.

Minulla oli tarkoitus jatkaa polkua pidemmälle kolmen rivissä, mutta jälleen kerran luonto tuli vastaan! En käynyt hakkaamaan päätä kallioon, joka paljastui juuri siinä kohden kun olisi pitänyt polkua leventää, eli saa kelvata nyt näin. Eli sen opin, että ei pidä suunnitella liian tarkkaan mitään, on edettävä sen ehdoilla mitä maasta paljastuu! Laattakaupassa on kuitenkin käytävä, sillä päätimme siinä minun ollessa kontallani laattojen seassa, että saunan eteen tulee vähän isompi laatoitettu alue jossa voi sitten istuskella vaikka puutarhakeinussa. Jos itikoilta pystyy. Niitä näet oli jo liikenteessä. Eli västäräkistä vähäsen, itikasta ei ollenkaan! Eikös se niin ollut?

Ennen kuin se puutarhakeinu on paikoillaan, täytyy tyytyä istuskelemaan puutarhatuoleissa. Hankin tällaisia pari vuotta sitten HyvänKaupanPaikasta Oulusta (sielläkin on kaikkea kivaa). Ja nämä ovat muuten sitten kasattavaa mallia, eli paketista paljastui kasa rimoja sekä kieppi köyttä. Älkää kysykö montako tuntia meni kasatessa! Monta. Voin kertoa! Mutta nyt ne istuvat kuin eno veneeseen tuonne rannalle. 

Makuukammarikin saatiin siivottua, eli yöpaikka on sitä tarvitseville valmiina!  Voin taata, ettei aika tule pitkäksi :)

Tikusta asiaa. Tai puusta oikeammin...

Muistakaa kun istutatte puita, että ne kasvavat. Ne ihan oikeasti kasvavat. Jopa aika isoksi. Ja sehän tarkoittaa sitä, että iso tarvitsee tilaa. Mikäli kyse on pensaasta se voi myös levitä. Voi levitä melkein minne tahansa. Tämä näkyi hyvin tontilla viime syksynä.

Onhan se tietenkin aika idyllinen näköistä. Tuolla jossain näkyy huussin ovi. Mutta kuljeppas tuonne sateella (ai niin.. unohin, että mökillä ei sada!) jolloin kaikki kosteus osuu oksista sinuun. Huussiin mennessä ja mikäli sen olet löytänyt tuon seasti, niin toisen kerran kun tulet takaisin. Joten pensaat sai lähteä. Kaiken lisäksi ne olivat jo aika ikäloppujakin.

Ja kuusi.. meillä on oikein oma joulukuusi. Harmi kun siihen ei ylety laittamaan latvatähteä. Ei se tässä edes kuvaan sopinut.

Huomattehan että omistimme vähän aikaa koirankopinkin. Koirasta ei ole edes tietoa ja ainut koira joka säännöllisesti vierailee ei tuohon koppiin olisi sopinut. Eli sekin pääsi nuotion jatkeeksi. Kuusi sai puolestaan kaatotuomion. Mutta kuinkas kävikään....

Puita oli jo siinä vaiheessa niin paljon, että niitä tuli korvien lisäksi ulos myös liiterin nurkista. Sai Kuusi jäädä paikoilleen, mutta alaoksat viskattiin nuotioon. Kummasti siinä tontti muuten valaistui.

Venekin näköjään uinut ihan mökin edustalle pakoon metsureiden vimmaa. Ensi kesänä saa kokeilla pysyykö tuolla veneellä pinnalla vai kynnetäänkö järven pohjaa. Toistaiseksi siis Kuusi saa jäädä. Mietin, osaisinko värkätä sellaisen penkin puun ympäri. Suomelan nettisivusto mainostaa sellaisen teon helpoksi, joten tietenkin sen tekee tässä joku ilta iltapuhdehommina.  Tee-Se-Itse-Penkki-Puun-Ympärille. Katoskaa itse. Eikös näytäkin helpolta???

Myös kasveilla on taipumus vallata maailma. Niidenkin suhteen pitää siis olla tarkkana minne siemeniä kylvää. Huussista näkymä järvelle oli... sanoisinko viidakkomainen...  Apinoiden äänikin kuului.

Mikä lieneekään tuon kasvin nimi joka oli levittänyt itsensä ihan joka paikkaan? Sitä en ainakaan istuta mihinkään kukkapenkkiin. Sen lisäksi että sitä kasvia oli joka paikassa, niiden lehdet eivät olleet maatuneet kunnolla. Oikein kiva. Kompostoitavaa riittää moneksi vuodeksi.

Tuolla jossain se huussi näkyy. Hyvällä mielikuvituksella. Kyllä siinä housuun ois tullut jos tätä polkua pitkin pitäisi huussi etsiä. Pitääpäs muistaa ottaa kuvat mille nyt paikka näyttää. Tosin ei kovin kaksiselle vieläkään: mutakentän keskellä paljon halkopinoja. Eli puu siellä tai täällä, niin aina se tiellä on!

Huhtikuu 2014 - Kesää kohden

Kovasti sitä mennään kesää kohden. Tässä olikin muutaman kuukauden tauko mökkillä käynnistä. Tuuli sen verran tuiversi että katsoimme viisaammaksi pysytellä kotona. Mutta nyt uutta intoa täynnä, enemmän ja vähemmän. Talvikuukausien aikana en tainnut tehdä mitään erityistä Kirppikseltä tuli tietenkin hankkia kaikkea tarpeellista (??) mökkiä silmällä pitäen. Niistä sitten myöhemmin lisää.....

Mutta huhtikuu aloitetitin varastohommilla. Muistatte varmaan sen punaisen aitan, sen joka sai purkutuomion? Se siis alkutalvesta siirrettiin kaivurin voimalla uuteen paikkaan ja nyt keväällä lastulevyt irti seinistä ja sen alla olleet villat samoin. Johan ilmakin parani sisällä huomattavasti. Muutama tuuletusaukko lisää ja sehän oli siinä. Sen jälkeen ukkeli otti syksyllä ostamansa moottorisahan ja oviaukko laajeni puolella. Sopii hyvin mönkijät sisälle ramppia pitkin. Kaiken höysteeksi tuli paikalle uusi ovi. Päällystettyä vaneria, eli ihan tee-se-itse- mallia.

..

.

Nyt vain odottelemaan vielä parempia ilmoja niin saa maalin päälle koko rakennus.

Viikonloppua mietiskelimme uusia kuvioita; pitäisi se katos asuntovaunulle tehdä ja päädyimme laajentamaan vähän mökin terassia laatoituksen sijasta. Ihan vähän vain. Saisi pöydän mahtumaan ulkoruokintaa varten. Muuten viikonloppu menikin rapsutellessa ja talven tuulten viskomien oksien keruussa. Rapsuttelinpas vähän kalliotakin esille. Se paljastui sen ison kuusen alta ja mietinkin mitähän siihen tekis????

Niin, siinä tiskatessa tuli mieleen sellainen asia kuin soodapuhdistus. Jos jollain on kokemusta soodapuhdistuksesta puuhun, niin kertokaapas kokemuksia. Mietin mitä nuo ikkunan pokat tykkäisi siitä.

Joulukuu 2013 - Juhlia ja juhlia...

Itsenäisyyspäivää vietimme mökillä. Onneksi oli niin lämmin koko joulukuu että tarettiin. Villasukat jalassa ei tuntunut lattiakaan vetoiselta. Ja niitä puitahan riittää! Tietenkään ei niitä vasta kaadettuja vaan kotoa tuotuja, muutaman vuoden kuivaneita. Eli  uuni lämmitti! Ja kynttilät....

Kovin kummoista sitä ei sitten joulukuussa enää tehtykään. Paitsi että kiitokset kaivurikuskin, joka mylläsi sen tulevan kylpyrin paikan, miehet saivat päähänsä saattaa työt loppuun heti. Eli eikun hiekkaa montun täytteeksi ja finfoamit päälle ja vielä hiekkaa kerroksittain kuin täytekakussa kuorrutukseksi laatat niin pohjahan oli valmis. Pääsin kuin pääsinkin vielä vuoden 2013 puolella nauttimaan kuutamoista ja jäätyvän veden äänistä tynnyrissä nautiskellen.

Ensi kesänä sitten pitää tehdä kunnolliset rappuset, nyt sai lavat kelvata tähän hätään. Tynnyriksi valitsimme Kirama Comfort Cozy mallin. Sisältä on muovitettu ja pintakin muuttui viimehetkellä muovikomposiittiin. Onneksi näin jälkeen päin ajateltuna. Ja paljuun sopii 5-6 kylpijää, koosta ja sopuisuudesta riippuen. Muovitettu pinta on helppo pitää puhtaana, eikun mäntysuopa veteen ja harjalla harjaus.

Ai, että kuka se kantaa vedet paljuun?? No minä tietenkin. Ei laisinkaan. Uppopumppu nostaa kirkasta Pielisen vettä, joka aika viileää tähän aikaa onkin. Lämmitys kestää n. 3 h talvella. Ja jokaisella kerralla minä olen kyllä lämmittänyt sitä vähän liikaa, eli loppusuoralla puun lisäyksessä pitää sitten olla varovainen. Mielenkiintoista nähdä miten sitä kesällä osaa lämpimästä vedestä edes sopivaa saadakkaan.....

Niin, vietettiinhän me hääpäiviäkin joulukuussa. Ei meidän suinkaan, vaan touhumaalla viihtyvän (no, tiedäppä tuosta viihtymisestä, mutta vakio kävijöitä kuitenkin) pariskunnan 1. vuotishääpäivää. Ja pitihän sitä hääkakkua saada:

Siinä se morsio niin vienosti punastelee kun kalastaja-ukko on saanut saaliikseen tällä kertaa jotain muuta kuin Lapin rautua.

Marraskuu - kaikki hullun myllyn...

Koska yläkerran herran ei sitten lunta antanutkaan, niin lähistön setä toi koneensa tontilla ja siitähän sotku seurasi...

Siinä lähti entiset kasvimaat ja kannot ja kauhea, kauhea määrä kiviä! Minä polttelin roviota sillä välin, kannoin kilpaa kaivurin alta oksia pois poltettavaksi enkä sen tarkemmin kerennyt seurata mitä tekee. Mutta jossain vaiheessa siirsi sen punaisen aitankin syrjään uudelle paikalle odottamaan päivää tulevaa. Tässä tasoittelee tulevaa autokatos paikkaa.  Huomaattehan, että ne kaikki pensaat ja pehkot ovat tipotiessään!

Kyllä tuli aakeeta kuin pohjanmaalla melkein kerta laakista!

Vähän ihmettelin, että minne ne kannot ja kivet hävis yhtäkkiä, iso kasa oli ja sitten olivat hävinneet. No, tämä ammattimies oli maisemoinut ne tuonne metsikköön. Sellainen uusi pikkurinne sinne tuli ja toivoa sopii että varvikko kasvaa äkkiä päälle. Tai sitten pitää minun auttaa Luojaa ja kylvää sinne vaikka niittykukkia ensi kesänä.

Tämän homman seurauksena oli isot rakot käteen ja multaset kumpparit.......

Lokakuu 2013 - Ensi lumi

Sitten lokakuussa tapahtuikin se mikä tapahtuu joka vuosi. Jossain kohden. Satoi lunta. Ja sitä tuli.. ja tuli...

Kuvassa vasemmalla on se tuleva tynnyrin paikka. Jos se siihen ensi kesäksi saadaan...  Luulimme, että kiireet loppuvat vähäksi aikaa tähän. Korkeintaan niitä puita vielä voisi kaadella tien varsilta. Joten päätimme nautiskella kauniista kuutamoilloista.

Mutta niinhän siinä kävi kuten käy melkein aina kun sataa lumet. Ne suli pois. Ja tulikin taas suhteellisen lämmintä. Joten eikun lapiot ja käteen hommiin. Tosin nyt tuli apuun vähän isompi kone.

Lokakuu 2013 - Ulkoilua....

Onneksi lokakuu oli lämmin. Oikein kaunis syksy.

Jostain kumman syystä poltimme silti melkein koko syksyn kokkoa...

Harmi kun ei tullut otettua kuvaa kun kasa oli isoimmillaan. Siinä ois monen juhannuskokot jääneet toiseks.

Ensimmäiseksi aloitimme isosta. Siinä tosin piti olla apuvoimia jottei mökistä olisi tullut alta aikayksikön entistä.

                                        

Hyvinhän se meni. Ainoastaan antelli katolla kärsi oksan osumasta ja sen seurauksena vähän kanava hakusissa. Lokakuu meni sitten puita ja oksia kantaessa. Kädet venyivät ja hartiat kipeytyivät. Mutta puuta tuli. Tuntui että siitä loppua tulekkaan....

Onneksi naapurimme kärsii jonkin sortin puunhakkaamismaniasta ja hän tarjoutui tekemään halkoja. Nyt sitten meillä onkin monta metriä kaunista puupinoa. Ois se homma voinut tuntua meistä jossain vaiheessa aika puulta.....

Lokakuu 2013 - Työt alkakoon...

No niinhän ne alkoivat. Ensiksi alkoi armoton tavaroiden lajittelu. Mökin lisäksi saimme kuormakaupalla kaikenmaailman romuja kattiloista vanhoihin kuivuneisiin maaleihin. Lajittelupisteitä syntyi ympäri pihaa kilpaa sienien kanssa. 70-luvun muoviset, naarmuuntuneet lautaset muovikierrätykseen, tummuneet, kolhiintuneet aterimet yhteen laatikkoon, särkyvät kolmanteen ja ongelmajätettä tuli melkein Talvivaaran verran. Ja jostain kumman syystä HYTTYSMYRKKYJÄ ja ansoja oli aivan tautisesti! Tuli vain epäilys, että saattaa niille olla tarvetta seuraavana kesänä.....

Kun tavarat oli saatu pois jaloista. Pääsin siivoamaan. Keittiö ensimmäiseksi. Ja kaapit saivat uutta pintaa:

Vetimet olin jo syyskuussa löytänyt Huuto.net:stä, olivat sellaiset puunväriset alunpitäin. Vähän duunailin niitä, tein maalaustelineen ja spaymaalia päälle. Ai että tuli hyvän näköiset. Laitoin ne sitten kuivumaan ulos ja jotenkin vähän käsilipsahti ja kaikki 20 vedintä tippui mustikkavarpujen sekaan. Siinä minulla oli sitten 20 kappaletta vetimiä täynnä havunneulasia ja sammalta. Eipä naurattanut.

 

Eli kannattaa tehdä tukevammat systeemit!

Siitä kun tokenin parin kahvipannullisen jälkeen, otin esiin hiomapaperia ja rapsuttelin ylimääräiset roskat pois ja kuinkas ollakkaan, niistähän tuli  sopivast kuluneen näköiset eli päätin olla tekemättä vetimille enää mitään. Näinhän se on, että vahingossa syntyy nerokkaita asioita! Jos nyt vetimen maalaamista voi mitenkään nerokkaaksi kutsua... No se niistä vetimistä.

Taustalevyn päälle lätkin lattiaan tarkoitettuja muovilaattoja. Eihän ne tietenkään meinanneet pysyä siinä kiinni vaan poksahtelivat alas sitä mukaa kun minä uusia kiinnittelin kiinni. Kilpajuoksussa laattojen kanssa hävisin. Mietin, laitanko pikaliimalla kiinni vai miten päihitän itsepäiset muoviläpyskät. Viimeksi tartoin silikonituubiin ja pränttäsin sitä laattojen saumoihin. Sillä ne pysyivät seinässä ja toisissansa. Ukko kyllä epäili, että keväällä saan korjata niin seinälaatat kuin kaappien pinnatkin lattialta kun pakkaset kuorivat ne pois. Saas nähdä miten käy..... Mutta valmista tuli. Eli tuossa on antiikkipuujäljitelmaa tasoissa ja valkopuuta kaappien ovissa.

Sitten laitoin seinällä olevaan avohyllyyn taustalle pikkukukkaista kontaktimuovia. Pitsireunat sentään jätin laittamatta, tosin ei niitä pitsejä olisi minulla ollutkaan...

Se siitä keittiöstä. Ulkonakin saimme jotain aikaiseksi.......

Syyskuu 2013

Odottavan aika oli pitkä. Mökki vapautuisi vasta lokakuussa, eli kuukausi piti kärvistellä ja suunnitella. Pari kertaa kävimme mittailemassa paikkoja (miksi????) ja miettimässä mistä aloittaisi...

kenties tästä:

Vanha kasvimaa ja kukkapenkkiä. Pikku aitta joka haisi (!!), kiitos lastulevyjen seinässä yhdistettynä maahan painuneesta nurkasta. Aitta sai ensiksi meiltä purkutuomion, mutta ystävämme kierrellessä sitä ja potkittuaan aikansa nurkkia, sanoi että hyvä siitä vielä tulee.

No, mittailussa sain ideoita. Kummasti niitä putkahtelee, harmi kun kaikkia ei voi toteutta. Ensiksi ajattelin, että näille kaapeille tartteis tehdä jotain:

Mietin ensiksi maalaamista (työläs! ja kallis! hyvät maalit kun maksavat). Sitten luin dc-fix kontaktimuovista jota saa mm. Prismasta, Bauhausta ja itse tilasin Saksasta josta ainoastaan löysin mieleisiä pintoja. http://www.selbstklebefolien24.de/d-c-fix-deco.html, Sieltä niitä saa. Lisäksi oli etuna se, että siellä oli leveämpää jota tarvitsin vaatekaappien oviin.

Nettiostoksien lisäksi kiertelimme ahkerasti kesäkalusteiden alennusmyynneissä. Vihdoinkin sain kauan himoitsemani kiikkutuolin, sopivalla alennusprosentilla. Polyrottinkinen Riviera keinutuoli sopi juuri ja juuri auton peräkonttiin. Jalkarahi piti sijoittaa kylläkin etupenkille. Ajattelin, että tuo tuoli on sopiva niin sisälle kuin kesällä ulos siirrettäväksi. Kuva on kaapattu Iskun sivuilta, meillä ei noin valkeita seiniä ole. Valitettavasti.

Elokuu 2013 - ensi katseet

Tästä se alkoi... syksyllä 2013 elokuussa kävimme katsomassa myynnissä olevaa kesäpaikkaa. Minä ruoja bongasin sellaisen myynti ilmoituksen netissä ja eikun menoks...Kaunis ilma ja hävinneet hyttyset kai sekoittivat meidät sen verran, että ihastuimme paikkaan. Edes villintyneet pensaat ja puut eivät haitanneet. Ihastuimme kai edessä olevaan työmäärään :) ja tässähän oli kaikki se mitä tarvitsimme; sähköt, vettä äärellä, sauna ja rakennus jota mökiksi voi kutsua. Juokseva vesikin; tulee sisälle niin nopeasti kuin jaksaa juosta ja poistuu putkea pitkin. Jossain saunan takana oli kyllä pumppukin, epäkuntoinen, joten siitä ei paljon iloa ensi hätään ole. Kaiken kruunasi ulkovessa. Ekologisesti kompostoiva.

 Ja minä näin tässä selvästi kylpytynnyrin paikan. Joku muu varmasti jotain muuta.

Onneksi laituri oli sentään valmiina ja kaikin puolin kunnossa. Suorastaan houkutteli uimaan!